Blogikirjoitus

Järjestöjen toimintamahdollisuudet on turvattava

Ihmisten hyvinvointia on edistettävä yhteistyössä. Hyvinvointialueilla on panostettava monialaisesti toteutettavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä tuettava yhteistyötä palvelutoiminnan rajapinnassa toimivien järjestöjen kanssa.

Aluevaalien kynnyksellä on useassa keskustelussa noussut esille järjestöjen tehtävät, rooli ja rahoitus hyvinvointialueilla osana sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuutta. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla toimii noin 7000 järjestöä, joista sote-järjestöjä on noin 600. Näistä sote-järjestöistä 82 % toimii vapaaehtoisvoimin. Merkittävä määrä vapaaehtoista työtä alueemme asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointia on tärkeää tarkastella laajasti

Ihmisten hyvinvointia on edistettävä yhteistyössä. Hyvinvointialueilla on panostettava monialaisesti toteutettavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä tuettava yhteistyötä palvelutoiminnan rajapinnassa toimivien järjestöjen kanssa. Järjestöt tekevät merkittävää työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöjen monipuolinen matalan kynnyksen toiminta tavoittaa laajasti ihmisiä, ilman byrokratiaa. Hyvinvointialueiden on jatkossa tuettava tällaista järjestöjen toimintaa erilaisin avustuksin ja tarjoamalla kohtuuhintaisia tiloja toiminnalle. Järjestöjen tukeminen tulee suunnitella pitkäjänteisesti osana hyvinvointialueiden strategioita. Näissä strategioissa on linjattava kuinka järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ennaltaehkäisevä työ nivoutetaan osaksi koko hyvinvointialueen toimintaa.

Järjestöt tärkeä alueen asukkaiden kuulemisen ja osallistamisen kanava

Hyvinvointialueen toimintaa säätelevän lain mukaan alueen päätöksentekoon osallistuvat virallisesti nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvosto. Näiden rinnalle hyvinvointialueilla on luotava eri asukas- ja asiakasryhmille mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin ja palveluihin. Järjestöt kokoavat toimintansa piiriin laajasti ihmisiä koko alueella. Näen, että järjestöt ovat erittäin tärkeä alueen asukkaiden kuulemisen ja osallistamisen kanava. Järjestöt kohtaa usein heikommassa asemassa olevat kansalaiset ja voivat välittää heidän äänensä eteenpäin. Sen takia on erittäin tärkeää, että järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu myös hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden demokratiaa ja osallisuutta on kehitettävä määrätietoisesti alusta asti.

Alueellamme toimii suuri määrä tärkeää työtä tekeviä järjestöjä. Osa näistä on pienempiä paikallisia ja alueellisia järjestöjä, osalla järjestöistä on taustallaan valtakunnallinen emo-organisaatio. Erityiseksi haasteeksi pienemmille toimijoille on osoittautunut toiminnan rahoittajien vaatimukset palvelutarjottimista ja palveluiden tuotteistamisesta. Pienillä toimijoilla ei ole resursseja tällaiseen tuotteistamiseen. Järjestöjen toiminnassa erityisen tärkeää on muistaa, että toiminta lähtee aina jäsenten ja toimintaan osallistuvien tarpeista.

Hyvinvoinnin edellytyksenä ovat terveyden lisäksi osallisuus, mielekäs tekeminen ja itsensä toteuttaminen. Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että järjestöjen toimintakyky säilyy tulevaisuudessa. Aluevaltuustoilla on tässä merkittävä rooli päätöksenteossa.

Pidetään siis huolta myös järjestöjen toimintamahdollisuuksista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.