Blogikirjoitus

Nyt on aika panostaa nuorten mielenterveyspalveluihin

Mielenterveys on yksittäisen ihmisen, hänen läheistensä ja koko yhteiskunnan tärkeä voimavara. Hyvä mielenterveys lisää elämänlaatua. Mielenterveydellä on myös yhteiskunnallinen merkitys.

Aluevaalikampanjoinnin aikana on noussut keskusteluissa esille pitkät jonot nuorten mielenterveyspalveluihin. Apua ja tukea on monien kertomusten mukaan pitänyt jonottaa kuukausia. Ihmisten odotukset sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille ovat erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden osalta toiveikkaita. ”Jospa vihdoinkin näihin palveluihin panostettaisi riittävästi” totesi eräs henkilö kerrottuaan perheensä nuoren kohtamaasta mielenterveyden häiriöstä ja sairastumisesta.

Mielenterveys on yksittäisen ihmisen, hänen läheistensä ja koko yhteiskunnan tärkeä voimavara. Hyvä mielenterveys lisää elämänlaatua. Mielenterveydellä on myös yhteiskunnallinen merkitys. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat ihmisille inhimillistä kärsimystä, heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Suomalaisista lähes 20 %:lla on jokin mielenterveyden häiriö, 86 % arvioi psyykkisen hyvinvointinsa vähintään kohtalaiseksi.

Korona on lisännyt nuorten mielenterveyden haasteita

Korona on lisännyt mielenterveyden riskejä. Erityisesti nuorilla stressitaso on huomattavasti korkeammalla kuin normaalioloissa. Korona on lisännyt mielenterveyden oireilua ja kasvattanut muun muassa eroa hyvin pärjäävien opiskelijoiden ja huonommin selviytyvien välillä. Korkeakouluopiskelijoista 70 % kokee, että opiskelu on vaikeutunut koronaepidemian aikana.

Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan noin neljä viidestä vastaajasta on tyytyväinen elämäänsä. Aikaisempiin kouluterveyskyselyihin verrattuna tyytyväisyys on kuitenkin laskenut. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut joka kolmas yläkoulussa tai toisella asteella opiskeleva tyttö ja kymmenisen prosenttia pojista. Yksinäisyys on lisääntynyt kouluterveyskyselyn mukaan kaikissa vastanneiden ikäryhmissä.

Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisin terveysongelma

Tavallisin terveysongelma lapsilla ja nuorilla aikuisilla on erilaiset mielenterveyden häiriöt. Noin joka neljäs nuori kärsii jostakin mielenterveysongelmasta. Kaikista mielenterveyden häiriöistä 75 % alkaa ennen 25 ikävuotta.

Oppilaiden uupumus koulussa on yleistynyt. Korona-aika on erityisesti lisännyt sitä. Lukiolaiset kertovat (Lukiolaisbarometri 2019) opintoihin liittyvän työmäärän ja uupumuksen hidastavan opintoja. Myös nuorten arkiympäristön vaatimukset ovat muuttuneet vaativammaksi. Ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa ja peruskoulussa on tehty paljon muutoksia edellisen hallituskauden aikana. Niiden arvioidaan lisänneen nuorten stressitekijöitä. Muun muassa pääsykoejärjestelmää uudistettiin, luokkakokoja on suurennettu ja itsenäisen opiskelun määrä on lisääntynyt.

Kouluihin panostaminen on kannattavaa. Mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja vahvistava ympäristö tukee turvallista kasvua, oppimista, toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Opettajilla ja muulla kouluhenkilöstöllä tulee olla osaamista ja aikaa tunne-ja vuorovaikutustaitojen
edistämiseen, kodin ja koulun yhteistyöhön ja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen ja ongelmien tunnistamiseen.

Koulun ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat myös apua. Nuorten mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy nuorten työkyvyttömyyseläkkeisiin. Oikea-aikainen ja tehokas nuorten mielenterveyden hoito ennaltaehkäisee ongelmien pitkittymistä ja tukee yksilön toipumista.

Nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut seitsemässä vuodessa 75 %. Nuorten tulee saada oikea-aikaista keskusteluapua ja ennaltaehkäisevää tukea matalalla kynnyksellä. Tähän on turvattava hyvinvointialueella riittävä osaaminen ja taloudelliset resurssit. Esimerkiksi Ohjaamot toimivat matalan kynnyksen palvelupisteinä, joissa nuori voi saada myös mielenterveyden ensiapua. Ohjaamoissa on pidettävä pidettävä huolta, että nuori pääsee sitä kautta tarvitsemiinsa palveluihin ilman kohtuuttomia viiveitä.

Aluevaltuustolla tulee löytyä rohkeutta panostaa nuorten mielenterveyspalveluihin. Niitä ei voi sivuuttaa. Joissakin yhteyksissä olen kuullut tilannetta kutsuttavan tikittäväksi aikapommiksi. Minun näkökulmasta tämä pommi on jo räjähtänyt käsiin. Nyt tarvitaan konkreettisia panostuksia ja toimenpiteitä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.